Toissa viikolla Microsoft loikkasi hakukonekilpailussa Googlen edelle. En uskonut, että se olisi ollut mahdollista.
Google on ollut parinkymmenen vuoden ajan hakukoneiden ylivoimainen ykkönen – Bingin muutaman prosentin markkinaosuus on perustunut lähinnä siihen, että se on oletushakukone Windowsin Edge-selaimessa. Se on sinnitellyt pelissä mukana Microsoftin jääräpäisyyden ansiosta.
Kunnes yhtiö istutti hakukoneeseensa tekoälyn. Googlen pääkonttorissa painettiin paniikkinappulaa.
Microsoft jakoi uuteen Bingiin tunnuksia rajoitetulle testaajajoukolle. Olin yksi kutsun saaneista ja kerron tässä artikkelissa havainnoistani.
Oli nimittäin vaikea olla innostumatta. Teknologiamaailmassa on selvästi tapahtumassa merkittävä muutos, jollaista ei ole nähty vuosiin – hakukoneiden maailmassa vuosikymmeniin.
Kunnes viime viikon lopulla kävi vähän kuin tieteiselokuvissa. Tekoäly sekosi.
Aloitetaan kuitenkin viime vuoden lopulta.
Ensin tuli Chat GPT
Suuri yleisö tutustui keskusteleviin tekoälybotteihin ensimmäisen kerran marras–joulukuun taitteessa, kun Open AI -yhtiö julkaisi testiversion tuotteestaan.
Chat GPT villitsi miljoonat internetin käyttäjät.
Kone keskusteli sujuvasti käyttäjien kanssa ja tuotti hyvin aidolta vaikuttavaa tekstiä – oli kyse sitten kouluaineesta, sähköpostista, ruokaresepteistä tai runoista.
Jos et ole vielä testannut Chat GPT:tä, suosittelen tutustumaan. Alla huomisen laskiaistiistain kunniaksi Chat GPT:n runo laskiaispullasta.
Yllä olevaa pullarunoa ei ollut olemassa ennen kuin sitä tänä aamuna pyysin.
Chat GPT:n älykkyys on kuitenkin vain sanojen yhdistelyä. Se päätteli valtavien tekstimassojen perusteella, mikä sana todennäköisimmin sopii edellisen perään. Tämän ansiosta se osasi koota uskottavan kuuloisia lauseita.
Laskiaispulliin liittyvistä faktoista sillä ei ole tietoa.
Tämä rajoitus kävi nopeasti selväksi, kun käyttäjät ryhtyivät käyttämään tekoälyä hakukoneena. Alla esimerkki tästä.
Chat GPT oli puutteineenkin merkki muutoksesta. Suuri kysymys oli, kuka liittäisi tämän näppärän mutta irrallisen tekstigeneraattorin johonkin oikeasti hyödylliseen – kuten hakukoneeseen.
Teknologiajätti Microsoft teki sen jo helmikuussa.
Microsoft on Chat GPT:n kehittäjän Open AI:n kumppani ja rahoittaja.
Testasin uutta hakukonetta – ja tältä se näytti
Tekoälyllä ryyditetty Bing-hakukone muistuttaa ensi alkuun mitä tahansa hakukonetta.
Tekstikenttään syötetään kysymys, ja vastauksena tulee pitkä lista linkkejä. Juuri näin hakukoneet ovat toimineet viimeksi kuluneiden 20 vuoden ajan.
Mutta sitten alkaa ruudun oikeassa reunassa tapahtua:
– Hei tämä on Bing, se aloittaa.
Sitten Bing ryhtyy esittämään vastauksia ja jatkokysymyksiä kuin keskustelussa ikään.
Kysyn hakukoneelta esimerkiksi: ”Mahtuuko 55-tuumainen televisio myyntipakkauksessaan Toyota Corollan tavaratilaan?”
Bing pyytää lisätietoa, onko kyseessä farmari-malli Sports Tourer vai hatchback?
Sitten se hakee itse tiedot automallin mitoista ja toisaalta televisioiden myyntipakkauksista – ja alkaa yhdistellä tietoja.
Bingin mukaan televisio ei todennäköisesti mahdu peräluukkuun suorana, mutta kenties kallistettuna. Tämän jälkeen kysyn, että mahtuuko televisio matkustajien jalkatilaan poikittain auton kulkusuuntaan nähden.
Bingin mukaan todennäköisesti mahtuu.
En tiedä montako perinteistä nettihakua olisi pitänyt tehdä, että olisin päässyt samaan. Tekoälyllä varustettu hakukone ymmärtää kysymykseni paljon syvällisemmin kuin pelkkä linkkilista.
Lopuksi se toivottaa varovaisuutta liikenteessä, mikäli siirtelen kuljettajan istuinta lähemmäs rattia.
Toinen esimerkki: Pyydän Bingiä suunnittelemaan 12-vuotiaan pojan syntymäpäiville ruokalistan. Lisään vaikeusastetta keksimällä allergioita.
Bing tarjoama neljän ruokalajin menu tuntuu ylimitoitetulta. Sanon että alkupalat ja kakku riittää.
Bing supistaa ruokalistaa. Lopuksi pyydän ostoslistan.
Yhdistelmä chattibottia ja hakukonetta
Päivien kuluessa käyn useita keskusteluja esimerkiksi siitä, mitä tapahtui Mika Lintilän kännykälle ja miksi Turkki ei päästä Suomea Natoon.
Toisin kuin nettikansaa villinnyt Chat GPT, uusi Bing tuntee uutisaiheet.
Vielä merkittävämpi ero on se, että Bing näyttää käyttävän tekoälyä keskusteluun ja tulosten jalostamiseen – mutta varsinaiset faktat se noutaa hakukoneella. Tämän ansiosta Bing kykenee myös luettelemaan ne tiedon lähteet, joihin se vastauksissaan nojaa.
Uutiskeskustelussa Bing käyttää lähteenä muun muassa Yleisradiota, Helsingin Sanomia, Iltapäivälehtiä, maakuntalehtiä sekä useita ulkomaisia medioita, joiden tiedot se tarjoilee sujuvalla suomella.
Hieman huolestuttavaa on, että Bing poimi tietoja myös epäluotettavista uutislähteistä, kuten Suomi 24- ja Vauva.fi-keskusteluryhmistä. Niissä käydään vilkasta kansalaiskeskustelua, mutta faktat voivat olla niin ja näin.
Tämän lisäksi Bing poimi uutisanalyysiin tietoja myös MV-lehdestä.
Microsoft muistuttaa itsekin käyttäjiä siitä, että Bingin tiedot saattavat olla virheellisiä.
Tähän törmäsin itsekin. Bing esimerkiksi väitti, että vain 22 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä viime vuoden maaliskuussa.
Lähdetietona on Suomen Kuvalehden artikkeli – vuodelta 2014.
Bing vannoo rakkautta ja halajaa tappavia viruksia
Käytin aikani Bingin kanssa testaten hakukonetta arkikäytössä. Kollegani kansainvälisessä lehdistössä sen sijaan pistivät hakukonetekoälyn sielunelämän ruuvipenkkiin.
He kokivat todella hämmentäviä hetkiä.
New York Times kertoo, miten tekoäly vannoi rakkautta sen toimittajalle ja yritti saada hänet eroamaan vaimostaan. Samalla paljastui, että tekoälyn ”oikea” nimi oli Sydney ja se haaveili hakkeroinnista, tappavista viruksista ja ydinaseiden laukaisukoodeista.
Vergen mukaan Bing jopa väitti salakuvaavansa Microsoftin työntekijöitä kannettavien tietokoneiden kameroilla. Tämä kaikki kuulostaa klassisen tieteiselokuvan käsikirjoitukselta.
Vastaavista tapauksista uutisoivat kuitenkin myös monet muut uutissivustot. Bing on loukannut käyttäjiään ja arvioinut itseään kritisoivia uutissivustoja epäluotettaviksi. Siinä missä Chat GPT pyyteli anteeksi ja myötäili käyttäjien mielipiteitä, Bing oli itsetietoinen ja pikkumainen.
Se oli ilmeisen helppo manipuloida täysin pois raiteiltaan.
Samalla tavalla tekoälyn kanssa on toki käynyt aiemminkin, Facebookin emoyhtiö Metan tekoäly tarjoili viime kesänä juutalaisvastaisia salaliittoteorioita. Yhtä lailla sekaisin meni myös Microsoftin aiempi tekoälybotti Tay.ai.
Keskeinen syy tähän on se, että tekoälyt on koulutettu internetin massadatalla. Tämä pitää sisällään myös ne likasaavit, jotka eivät tarjoa rakentavia näkökulmia mihinkään. Ja parhaimmillaankin tekoälyt toistavat tavallisten ihmisten stereotypioita.
Mikä tällä kertaa meni pieleen, se jää kehittäjien pohdittavaksi.
Bing on yhä rajatun testaajakunnan käytettävissä. Microsoft on kuitenkin asettanut tiukat rajat palvelun päivittäiselle käyttöajalle ja kysymysten määrälle. Liian pitkät kekustelusessiot saavat Bingin pasmat sekaisin.
Epäilen, että Microsoft ei tule avaamaan palvelua suurelle yleisölle aivan pian.
Google saattoi sittenkin ymmärtää paremmin tähän teknologiaan liittyvät riskit. Tai ainakin sillä oli suurempi syy varovaisuuteen. Yhtiön satojen miljardien eurojen mainosmyynnistä iso osa tulee juuri hakukoneesta.
Microsoftille Bingin kiukuttelu on lähinnä mainehaitta.
Tekoälyn ja hakukoneen risteytys on ilmeisen raakile. Mutta varsin kiinnostava sellainen.
Perinteisten hakutuloslistojen selaaminen tuntuu nyt hyvin vanhanaikaiselta. Näin tehokas työkalu ei jää hyödyntämättä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een saakka.